lauantai 16. heinäkuuta 2016

Valoa - patikkaretkellä Sällinpolulla

Luontokerho retkeili Sällinpolulla Jurvassa kesäkuun lopussa. Vähän yli neljän kilometrin mittainen polku kiertää noin puolitoista kilometriä pitkän Säläisjärven ympäri.

Alkupäässään
reitti poikkeaa maantien 685 itäpuolelle ja yhdistyy Rauhakankaan reitistöön, mutta myötäilee sitten järven rantoja. Matkaan pääsee helposti joko frisbeegolf-radan tai Sällin leirintäalueen parkkipaikalta.

Polun alkuosa oli leveähköä pururataa, mutta takaisin maantien yli palattuaan se kapeni vaatimattomammaksi, pieneksi metsäpoluksi. Paikoitellen reittiä sai hiukan hakeakin.

Järven kaakkoisosassa maasto muuttui kuusimetsän jälkeen reheväksi - ja polku märäksi. Kosteutta kestävät kengät tulivat tarpeeseen. Toki pieni kastuminenkaan ei olisi haitannut, kun sää oli lämmin.

Järven eteläpäässä reitti ylitti kapean uoman. Sillalta järven suuntaan aukeneva näkymä vakuutti järven olevan ihan lähellä - lehtimetsän takaa sitä ei ollutkaan tähän mennessä juuri näkynyt.

Kuusivaltaiseen metsään pujahdettuaan polku muuttui kuivemmaksi, maasto nousi hiljalleen. Luonto tarjoili polkua kulkevalle taidettaan ikään kuin se oli halunnut muistuttaa, että luonnossa kaikella on merkityksensä, eikä mikään tapahdu sattumalta.

Hiljaisuus oli lähes kosketeltavissa valojen ja varjojen leikkiessä puunrungoilla. Kirkastuneen sään myötä polun eteläosa tarjosi kulkijalle yllätyksen.

Valo. Kuva: P. Peltoniemi.

Aurinko paistoi puun runkojen lomasta. Valo siivilöityi polulle jättäen varjoon kaiken muun polkua lukuunottamatta. Tuli mieleen laulun sanat: "Valo on kirkkaampi kuin aiemmin".

Miten totta! Tätä polkua, tätä matkaa, pala kerrallaan, mutta suunta - se on selvästi oikea.

Polku tuli metsän kätköistä Säläisjärven etelärantaan. Siellä järvelle aukeavasta näkymästä ja illan rauhasta nautti muitakin, kalastajia. Laavukin olisi ollut vapaana. 

Taukopaikan jälkeen polku jatkui pitkospuina ja soratienä veneenlaskupaikan ohi Säläisjärven pohjoispäähän. Ilma oli tyyntynyt, sateesta ei enää ollut tietoakaan.

Niin kaukana, vaikka näin lähellä. Mutta valo, se on nyt kirkkaampi kuin aiemmin. - P. P.

 
Säläisjärvi illan valossa. Kuva: P. Peltoniemi.

tiistai 31. toukokuuta 2016

Kevätretkellä Jyllinkoskella

Vuosien mittaan on tullut tehtyä monta pikku retkeä Kyrönjoessa sijaitsevalle Jyllinkoskelle, onhan se yksi Kurikan kauneimmista luontokohteista ja aika erikoinen Etelä-Pohjanmaan mittakaavassakin.

Lusankylän ja Jyllintaipaleen välisen sillan remontin takia alueelle poikkeaminen jäi kuitenkin parina vuonna vähemmälle. Tänä vuonna päätettiin lähteä kevätretkelle hyvissä ajoin. Kotimetsässä kevätkukat eivät toukokuun alkupuolella oikein vielä kukkineet, mutta jospa Jyllinkosken maastossa kevät olisi pidemmällä?

Jyllinkoski on metsätyypiltään lehtometsää. Lehtojen kasveja ovat käenkaali eli ketunleipä, oravanmarja, saniaiset ja näsiä sekä kuusi, koivu, leppä ja tuomi [1, 2].

Lehtomaisilla kankailla kasvaa käenkaalen lisäksi mustikkaa, nuokkuhelmikkää ja kerrossammalta sekä kuusia, koivuja, haapoja ja leppiä [1, 2].

Jyllinkosken lehtometsäalue on yksi osa  Pitkämönluoman Natura 2000 -aluetta. Se on pinta-alaltaan yhteensä 24 hehtaarin suuruinen. [3]

Kaksi muuta osaa Pitkämönluoman Natura-alueesta muodostavat noin 3 kilometriä pitkä Jalasjoen suvantokanjoni ja Jalasjoen itäpuolisella rinteellä sijaitseva luonnonsuojelualue [3, 4]. Itse Jalasjoki yhtyy Kyrönjokeen noin kilometri Jyllinkoskesta alajuoksulle eli Kurikan keskustaan päin.
 
Jyllinkosken suojeltu lehtometsäalue sijaitsee joen itä- ja eteläpuolella. Alueen pohjoisosissa siihen kuuluu osa Hirvelänsaaresta.

Joen länsipuolella kulkeva luontopolku portaineen ja näköalatasanteineen ei siis varsinaisesti ole Natura-aluetta, vaikka muodostaakin yhdessä sen kanssa sopusointuisen kokonaisuuden.

Kieloja. Kuva: P. Peltoniemi.

Toukokuun puolivälissä luonto viheriöi Jyllinkoskellakin. Metsäkurjenpolven lehdet olivat jo nousseet ja kielo oli puskenut vartensa ruskeasta maasta.

Kevätkukat eivät kuitenkaan olleet vielä ehtineet aloittaa kukintaansa. Ne ehtisivät kyllä, koska lehtipuissa ei vielä ollut lehtiä varjostamassa.

Hiukan ylempänä luontopolun varrelta löytyivät kevään ensimmäiset kukat: käenkaali eli ketunleipä loisti valkoisena. Metsämansikkakin kukkisi pian.

Metsäkasvien kukkien valkoinen väri ei ole sattumaa, vaan käytännön sanelemaa: pölyttäjähyönteiset löytävät valkoiset kukat hämärässä helpommin.

Tuomi. Kuva: P. Peltoniemi.

Myös tuomi kukki valkoisena alueen pohjoisosan rakennusten vieressä ja teki maisemasta varsin viehättävän näköisen ja tuoksuisen. Lämpimien ilmojen vauhdittamana kevätkukkien aika olisi aivan pian. Ehkä ehtisimme vielä erikseen kevätkukkaretkelle, se olisi kiinni lähipäivien säästä. - P. P.


Viitteet

[1] Metsäyhdistys (2016).  Mikä metsätyyppi? Saatavilla: http://frantic.s3.amazonaws.com/smy/2014/10/Mets%C3%A4tyypit.pdf
[2] Metla & Evtek (2016). Metsätyypit - opas kasvupaikkojen luokitteluun. Saatavilla: http://www.metla.fi/metinfo/kasvupaikkatyypit/metsatyypit.swf
[3] Ympäristö.fi (2013). Pitkämönluoma. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Saatavilla: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Pitkamonluoma%284937%29
[4] Tyllilä, Pekka (2003/2011). Kyrönjoen reittiselotus. Saatavilla: https://dl.dropboxusercontent.com/u/12844832/Myllykyl%C3%A4/Kyronjoki-reittiselostus-03.pdf

Päivitetty 16.07.2016. 

torstai 19. toukokuuta 2016

Pyöräsuunnistusta Kurikan kevätmaisemissa

Loukajanvuoren perinnemaisemaa Luovan kylässä. Kuva: P. Peltoniemi.

Pyöräsuunnistukseen sovittu retkipäivä valkeni lupaavana. Varusteet oli katsottu kuntoon jo edellispäivänä ja matkaan päästiin eväsreppujen pakkaamisen jälkeen.


Reitti suuntautui Kurikan keskustasta Jyllinkoskelle, sieltä Pitkämön tekoaltaan pohjoispään ohi Myllykylän maisematietä pitkin 3-tielle ja Luovan kylän sekä lähikylien peltomaisemien kautta takaisin keskustaan.

Jyllinkosken pato. Kuva: P. Peltoniemi.

Luvassa oli siis pyörätietä sekä hiekka- ja pikiteitä, poljettavaa kaikkineen noin 30 kilometriä. Tottumatonta hiukan hirvitti etukäteen, mutta into oli kuitenkin kova ja sää mitä mainioin: aurinko paistoi keväisesti ja tuulta oli vain hiukan.


Matkaan lähdettiin maltillista tahtia. Jyllinkosken lehtometsäalueen maisemissa oli sopiva pitää vähän taukoa. Alue on kaunis ja erityinen, osa Pitkämönluoman Natura 2000 -aluetta [1].

Ensin katsastettiin kalastuspaikan ranta: tuttu paikka vuosien takaa luontokerhon onkiretkiltä ja yhdessä lintuyhdistyksen ja ITM:n kanssa pitämistä linnunpönttöjen ripustustalkoista. Talkoiden jälkeen luontokerho on tehnyt lehtometsäalueelle myös monet linturetket ja pitänyt luontorasteja muillekin [2].

Evästauko. Kuva: P. Peltoniemi.

Eväitä päätettiin syödä näköalapaikalla Jyllinkosken kuohuja ihaillen. Koski on joka vuosi ja vuodenaika eri näköinen, ilman syys- ja kevättulviakin [3].


Tauon jälkeen matka jatkui leppoisasti, vaikka "mummiskalla" vaihdepyörää vastaan ajaminen välillä tuntuikin jaloissa. Juniori meni toisinaan jo kaukana, mutta jalkojen oikominen isoimmat ylämäet pyörää taluttamalla sekä rasteille pysähtyminen teki hyvää: tällaisen retken voisi tehdä toistekin. - P. P.

Rastilipun leimaus. Kuva: P. Peltoniemi.


Viitteet

[1] Ympäristö.fi (2013). Pitkämönluoma. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Saatavilla: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Pitkamonluoma%284937%29

keskiviikko 18. toukokuuta 2016

Ilmajoen asukkaat luonnon ja elinympäristönsä puolesta

Ilmajoella on noussut valtava vastustus kunnan tuulivoimakaavailuja kohtaan. Yhteensä 150 teollisen tuulivoimalan kaavoitus lähelle asutusta, vain satojen metrien päähän ihmisten kodeista mullistaisi käytännössä koko kunnan sekä sen naapurikuntien asukkaiden elämän.

Tämä on Santavuoren kohdalla jo huomattu. Tuulivoimamelun rikkomista yöunista ja infraäänen aiheuttamista jatkuvista terveysoireista on karvasta kokemusta kuntarajan molemmin puolin. Myös ensimmäiset viestit eläimille aiheutuneista ongelmista ovat tulleet.

Kuka on vastuussa: kunta, terveysviranomaiset vai tuulivoimatoimija? Poliittiset päättäjät, kunnanhallituksen ja -valtuuston jäsenet? Ilmoittautuuko vastuunkantajaa?


Ilmajoen asukkaat eivät taistelutta luovuta. Kunnassa kerätään nimiä kuntalaisaloitteeseen 3 kilometrin suojaetäisyyden puolesta. Ihmiset eri puolilla kuntaa ovat nousseet puolustamaan kotejaan, elinympäristöään ja Ilmajoen luontoa.

Läpihuutojuttu? Kuva: P. Peltoniemi.

Koko Ilmajoen kunnan tuulivoimakaavoitus on kuulemma alkanut neljä vuotta sitten. - Erehdytte, jos luulitte, että tämä on läpihuutojuttu! - P. P.

lauantai 7. toukokuuta 2016

Kaskisten luonto ja asukkaat tärkeämpiä kuin tuulivoimalat

Suomen pienimmässä kaupungissa, Kaskisissa, on tehty tuulivoimaloita vastustava kuntalaisaloite. Aloite luovutettiin kaupungille tämän viikon keskiviikkona. Päättäjien on käsiteltävä se kuuden kuukauden kuluessa. [1, 2]

Ådskär Kaskisten etelärannalla. Kuva: P. Peltoniemi.

Kaskinen on perustettu vuonna 1785. Merenpinta oli tuolloin 2 metriä korkeammalla kuin nykyään ja salmi jakoi saarella sijaitsevan kaupungin kahteen osaan, Itä- ja Länsi-Kaskiseen. [3, 4]



Kaskisten pinta-ala on ainoastaan hiukan yli 10 neliökilometriä ja asukasluku noin 1300 asukasta. Saaren pienen koon vuoksi asutus on tiheässä. [3, 5]

Kaskisten kaupunki teki aloitteen tuulivoimakaavoituksesta vuonna 2010. Hankkeen tultu julki kaupungin asukkaissa heräsi voimakas tuulivoiman vastustus. [2, 6-7] Eikä ihme, sillä koko saari asukkaineen ja luontoineen sekä naapurikuntien alueetkin joutuisivat tuulivoimamelun ja infraäänen vaikutuspiiriin [8].

Adressin Kaskisten säilymisen puolesta on allekirjoittanut moni kaupungissa vieraileva matkailijakin. Idyllinen pikkukaupunki on mukava retkikohde myös lomasesongin ulkopuolella.

Kuntalaisaloitteessa vaadittu 2 kilometrin suojaetäisyys asutukseen tarkoittaisi käytännössä sitä, että Kaskisten alueelle tuulivoimaloita ei voisi rakentaa [1]. Aloitteen on allekirjoittanut yli 2 prosenttia äänioikeutetuista kuntalaisista.

Marraskuista merimaisemaa Kaskisissa. Kuva: P. Peltoniemi.

Toivottavasti kaskislaisten päättäjien tietämys ja rohkeus on kasvanut näinä vuosina niin, että he tekevät asukkaitaan ja kaupunkiaan suojaavan päätöksen. Myös me ulkopaikkakuntalaiset arvostaisimme sitä suuresti. - P. P.


Viitteet

[1] Tuulivoiman vastustuslista kaupungille. Suupohjan Sanomat 04.05.2016.
[2] EI tuulivoimaloita Kaskisiin (2012). Adressi. Adressit.com. Saatavilla: http://www.adressit.com/ei_tuulivoimaloita_kaskisiin
[3] Wikipedia. Kaskinen. Saatavilla: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaskinen  
[4] Kneiffin kivi. Infotaulu 14.11.2015.
[5] Väestötietojärjestelmä. Kuntien asukasluvut aakkosjärjestyksessä. Rekisteritilanne 30.06.2015. Saatavilla: http://vrk.fi/default.aspx?docid=8843&site=3&id=0
[6] Ei tuulivoimaloita Kaskisiin (2013). Facebook-sivu. Saatavilla: https://fi-fi.facebook.com/Ei-tuulivoimaloita-Kaskisiin-230134507111511/timeline/
[7] Ylikoski, K. (2015). Ei tuulivoimaloita Kaskisiin. Video. Saatavilla: https://www.youtube.com/watch?v=BMfiIrzX1Fk&list=PLq-rDUefJ0TR8zelpbgQWYRh0dehoJ2WW
[8] Peltoniemi, P. (2015). Ei tuulivoimaloita Kaskisiin. Saatavilla: http://karajavuori.blogspot.fi/2015/07/ei-tuulivoimaloita-kaskisiin.html

perjantai 6. toukokuuta 2016

Tuulivoimaloitako lisää Ilmajoelle - ja sen rajoille?

Ilmajoki kaavoitti Etelä-Pohjanmaan korkeimman kohdan, Santavuoren, tuulivoimaloille. Parhaillaan nousemassa on 17. ja viimeinen voimala. Tyrmistys ympäri maakuntaa on ollut valtava.

Mutta Ilmajoen kaavailut eivät lopu tähän. Kunnassa on toukokuun 31. päivään asti nähtävillä kaavaluonnos tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavasta, koko kuntaa koskien. Tai rehellisempää olisi sanoa, että Ilmajoen tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava koskee myös kaikkia sen naapurikuntia: Jurvaa, Kurikkaa, Jalasjärveä, Peräseinäjokea, Seinäjokea, Isokyröä ja Laihiaa.

Alla oleva karttakuva on järkyttävää katsottavaa: 131 teollista tuulivoimalaa asutuksen keskelle - ja kartasta puuttuu jo olemassa olevat Mansikkavuoren 2 ja Santavuoren 17 voimalaa, yhteensä siis 150 teollisuuslaitosta. Ei ihme, että Ilmajoella on herännyt syvä huoli asiasta.


Tuulivoimaloista huolestuneet asukkaat järjestävät yleisötilaisuuden tiistaina 10.05.2016 Ilmajoen kunnantalolla (os. Ilkantie 18, Ilmajoki). Tilaisuudessa on puhumassa Tuulivoima-kansalaisyhdistyksen puheenjohtaja Kalevi Nikula, joka kertoo suurten tuulivoimaloiden vaikutuksista asutukseen ja ympäristöön, tuuliteollisuusalueiden lähellä asuvien ihmisten kokemuksista sekä siitä, millaisia asioita maanomistajien tulisi tietää.

Tilaisuus on tarkoitettu tuulivoimaloista kiinnostuneille tai huolestuneille. Illan aikana on myös vapaata keskustelua ja mahdollisuus esittää kysymyksiä. Vapaa pääsy. - Tervetuloa!

PS.
Kaavaluonnos lähtötietoineen on nähtävillä Ilmajoen kunnan teknisellä osastolla 31.05.2016 saakka. Lisäksi aineisto löytyy Ilmajoen kunnan kotisivuilta. Mielipiteet kaavaluonnoksesta osoitetaan kirjallisina tai sähköpostitse kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippolalle (os. PL 20, 60801 Ilmajoki). Hän antaa myös lisätietoja, puh. 044-4191334. Kunta järjestää lisäksi yleisötilaisuuksia toukokuun aikana "erikseen ilmoitettavina aikoina".

Karttakuvan lähde Ilmajoen kunta, grafiikka Ilkka-lehti 29.04.2016.

sunnuntai 1. toukokuuta 2016

Metsähallituslaista järjestettävä kansanäänestys

Suomen eduskunnan 30.03.2016 hyväksymä uusi metsähallituslaki on uhka Suomen luonnolle. Perustuslain 20 §:n mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta kuuluu kaikille. Oikeusministeriön ylläpitämään palveluun on avattu kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi metsähallituslain kumoamisesta. [1, 2]

Näköala Kristiinankaupungin Pyhävuoren Etelävuorelta. Kuva: P. Peltoniemi.

Suomen kansalaisina tiedostamme vastuumme ja vaadimme, että meitä kuullaan yhteistä ympäristöämme koskevassa päätöksenteossa [1].

Metsähallituslain valmistelu ja käsittely ei täytä avoimen demokratian vaatimuksia. Maa- ja metsätalousministeriö valmisteli lakia pimennossa, eikä sen vaikutuksia arvioitu kattavasti. Julkisen kritiikin vuoksi ministeriö taipui järjestämään kolme kuulemistilaisuutta - parin päivän varoitusajalla. [3]

Lakiluonnos oli lyhyellä, kahden viikon lausuntokierroksella, jonka palaute oli ankaraa: Lukuisat lausujat pitivät lakiluonnosta niin heikkona, että ne vaativat käsittelyn lopettamista ja asian palauttamista uuteen valmisteluun, tai vähintään huomattavia parannuksia. Lakiluonnokseen suhtautui kriittisesti kymmeniä toimijoita: oikeusministeriö, maakuntien liittoja, kaupunkeja, yhdistyksiä, etu- ja ympäristöjärjestöjä. [4]

Kurikan Loukajanvuorelta etelään. Kuva: P. Peltoniemi.

Metsähallituslaki tarkoittaa Metsähallituksen yhtiöittämistä eli sen tekemistä (valtion omistamaksi) osakeyhtiöksi. Talousmetsät ja osa retkeilymaista ovat tuottovaatimusten alaisia ja virkistysmetsät, yleiset vesialueet ja Ylä-Lapin luontaistalousalueet siirtyvät ns. kolmanteen taseeseen liiketoimintojen haltuun. Yhtiöittämisen vaarana on yhtiön tai sen osan myynti - kuten kävi sähköverkolle. [5 ,6]

Metsähallituksen hallinnassa on lähes kolmasosa Suomesta: yli 12 miljoonaa hehtaaria valtion maa- ja vesialueita, metsiä, soita, rantoja ja vesiä, pääasiassa Itä- ja Pohjois-Suomessa [7].

Lisäksi sen hallinnassa ovat yleiset vesialueet pohjineen Ahvenanmaan maakunnan alueita lukuunottamatta: Suomen aluevedet ja suurten järvien selät - koko Suomen länsi- ja etelärannikko ja sisävesien suuret selät, yhteensä yli 34 000 nelilökilometriä [8].


Metsähallituslaki vaarantaa myös pohjavedet, merkitsee meri- ja maatuulivoimaloiden rakentamista ns. neljännen taseen muodossa ilman, että asiasta on keskusteltu tai sitä edes mainitaan luonnonvarasuunnitelmassa tai alue-ekologisessa suunnitelmassa [9, 10]. Tämä puolestaan vaarantaa entisestään luonnon monimuotoisuuden ja lintujen ja muiden eläinten elinympäristöt.

Metsähallituslain uudistus on yhteiskunnallisesti niin merkittävä, että se vaatii tuekseen laajan yleisen hyväksynnän. Nyt sellaista ei ole, vaan lain valmistelu ja hyväksyminen on herättänyt suomalaisissa syvää epäluuloa ja turhautumista. Nettiadressin Suomen luonnon puolesta allekirjoitti noin 130 000 ihmistä vajaassa kolmessa viikossa. [4, 5]

Tästä huolimatta hallitus antoi lakiesityksensä eduskunnalle ilman merkittäviä muutoksia ja eduskunta hyväksyi lain, täysin poliittisena päätöksenä, sivuuttaen lakia vastaan esitetyt perustelut [11].

Muinaisvuorten retkeilyreitillä Karijoen Iso-Kakkorissa. Kuva: P. Peltoniemi.

Kansalaisaloite kerää nimiä kansanäänestyksen järjestämiseksi metsähallituslain kumoamisesta. Aloitteen pääsee allekirjoittamaan oikeusministeriön ylläpitämässä palvelussa. Sähköinen allekirjoittaminen vaatii tunnistautumisen pankkitunnuksilla. [2] Vaihtoehtoisesti aloitetta voi kannattaa täyttämällä esitäytetyn pdf-lomakkeen ja lähettämällä sen postitse aloitteen tekijälle [12].

Vastuu Suomen luonnosta ja sen monimuotoisuuden säilymisestä kuuluu meille, jotta luonto säästyisi tulevillekin sukupolville. Allekirjoitathan aloitteen puolesta! - P. P.

PS. Aloitteen on allekirjoittanut 14.099 ihmistä huhtikuun loppuun mennessä. Yhteensä allekirjoituksia tarvitaan 50.000 kappaletta. Jaathan tietoa eteenpäin!


Viitteet

[1] Katila, Saana (2016). Allekirjoita kansalaisaloite - metsähallituslaista on järjestettävä kansanäänestys. Saatavilla: https://minimahti.net/2016/04/12/allekirjoita-kansalaisaloite-metsahallituslaista-on-jarjestettava-kansanaanestys/
[2] Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi uuden metsähallituslain kumoamisesta. 11.04.2016. Kansalaisaloite.fi. Saatavilla: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1986
[3] Valtonen, Riikka (2016). Kahden päivän varoajalla "näennäiseen kuulemiseen" – Luonnonsuojeluliitto lyttää viranomaisten toiminnan. Yle Uutiset. 19.10.2015. Saatavilla: http://yle.fi/uutiset/kahden_paivan_varoajalla_naennaiseen_kuulemiseen__luonnonsuojeluliitto_lyttaa_viranomaisten_toiminnan/8391140
[4] Vetoomus uuden metsähallituslain pysäyttämiseksi (2016). Saatavilla: http://pysaytetaanmetsahallituslaki.fi/vetoomus-2016-03-30.pdf
[5] Suomen luontoa ei saa yhtiöittää. Allekirjoita. Pysäytetään metsähallituslaki. (2016). Saatavilla: http://pysaytetaanmetsahallituslaki.fi/
[6] Nykänen, Suvi-Tuulia (2016). Valtava arvosteluryöppy. Suomalaiset pelkäävät: Mitä Metsähallituksen yhtiöittäminen tarkoittaa luonnolle? Iltalehti. 28.02.2016. Saatavilla: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016022721184184_uu.shtml
[7] Metsähallitus (2016). Pinta-alat ja kartat. Saatavilla: http://www.metsa.fi/pintaalatjakartat
[8] Metsähallitus (2016). Metsähallituksen hallinnassa olevat yleiset vesialueet. Saatavilla: http://www.metsa.fi/yleisetvesialueet
[9] Peltoniemi, P. (2016). Suomen luonto ei ole myytävissä! Saatavilla: http://karajavuori.blogspot.fi/2016/02/suomen-luonto-ei-ole-myytavissa.html  
[10] Ala-Risku, Terhi (2016). Neljäs tase. Saatavilla: http://tripodienaika.blogspot.fi/2016/03/neljas-tase.html
[11] Harmanen, Jenni (2016). Kiistelty metsähallituslaki läpi - näin eduskunta äänesti. Iltalehti. 30.03.2016. Saatavilla: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016033021342647_uu.shtml
[12] Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi uuden metsähallituslain kumoamisesta. 11.04.2016. Esitäytetty kannatusilmoituslomake tulostettavana PDF-lomakkeena. Kansalaisaloite.fi. Saatavilla: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1986#support-statement-pdf

perjantai 8. huhtikuuta 2016

Äiti Maan puolesta

Not On This Mother Earth

Olen NOTME, en NIMBY

Äiti Maan päältä ei löydy sellaista paikkaa,
joka olisi sopiva teollisuusluokan tuulivoimaloille


"Olen ihminen, joka uskoo tulevaisuuden teknologiaan. Uskon sellaisiin energiamuotoihin, joilla on minimaalisen pienet haittavaikutukset ympäristöön: luontoon, eläimiin ja ihmisiin.

"Uskon tulevaisuuteen, joka perustuu totuuteen – siellä ei ole sijaa valheille tai korruptiolle.

"MINUA, tai ketään muuta tällä planeetalla, ei tule altistaa tuulivoimaloiden pyörivien lapojen aiheuttamille haitoille. Olen ihminen, joka uskoo, että YK:n Ihmisoikeuksien julistus merkitsee muutakin kuin sanoja valkoisella paperilla.

"Olen yksi NOTME ihmisistä.

Jos olet samaa mieltä,
kutsumme Sinutkin allekirjoittamaan Äiti Maan puolesta!

"Oikea paikka teollisuusluokan tuulivoimaloille on historiankirjojen sivut, joilla ne ovat esimerkkinä ihmisen aikaansaamasta huonosta teknologiasta.


Viite

NOTME, not NIMBY (2016). Not On This Mother Earth - is there a suitable place for industrial wind turbines. Saatavilla: http://fi.notme.info/