tiistai 22. marraskuuta 2016

Viljellä ja varjella

Hallitus julkistaa torstaina energia- ja ilmastostrategiansa. Samalla se päättää koko läntisen Suomen ja sen luonnon tulevaisuudesta.

Me olemme ainakin yrittäneet vaikuttaa. Me olemme yrittäneet säilyttää tämän luonnon, varjella sitä. Tuli mitä tuli.

Kansallislinnut. Kuva: P. Peltoniemi.

Mistä sanat tulivatkaan mieleen marraskuisen illan pimeydessä? En tiedä, mutta tähän ne sopivat. - P. P.

Kun pimeys on laskeutunut ylle Pohjanmaan,
mä pääni ihan hiljaa painan sängynpielustaan.

Mä pyydän Herra, armoasi ylle Suomen maan 
ja herätystä lakeudelle käyn nyt anomaan...

Sä suojaa tätä luontoa ja eläimiä sen,
kuule pyyntöni mun, pienen ihmisen.

keskiviikko 16. marraskuuta 2016

Missä pohjalainen virkistäytyy?

Pohjanmaan liitto kerää parhaillaan tietoa maakunnan virkistysalueista. Liitto haluaa tietää, mitkä ovat ulkoilijoiden ja retkeilijöiden suosimia ulkoilumaastoja ja virkistäytymispaikkoja Pohjanmaalla. Tiedot kerätään karttasovelluksen avulla marraskuun aikana. [1]

Lakeus. Kuva: P. Peltoniemi.

Pohjanmaan liiton mukaan tietoja ulkoilu- ja virkistyspaikoista kerätään Pohjanmaan maakuntakaava 2040:n valmistelun osana. Vastaavanlaista kartoitusta ei ole lakeuksilla aiemmin tehty. [1]

Karttasovelluksen kautta ulkoilijat, retkeilijät, matkailijat ja muut kulkijat voivat lisätä kartalle suosikkipaikkansa virkistäytymiseen.

Kerättyjen tulosten perusteella Pohjanmaan liitto saattaa lisätä maakuntakaavaan uusia virkistysalueita. Vastaukset antavat tietoa myös siitä, miten monipuolisesti maakunnan eri alueita käytetään vapaa-ajan virkistäytymiseen ja miten näille alueille kuljetaan. [1]

Mitkä siis ovat suosimiasi paikkoja tai alueita ulkoiluun ja virkistäytymiseen?

Merkitse marraskuun aikana kartalle Kaskisten, Närpiön ja Kristiinankaupungin, Korsnäsin, Maalahden (Malaxin), Vaasan ja Mustasaaren (Korsholman), Laihian, Isonkyrön ja Vöyrin, Uudenkaarlepyyn, Pedersören, Pietarsaaren, Luodon (Larsmon) tai Kruunupyyn retkikohteet ja muut tärkeät ulkoilumaastot.

Näkyypä karttaan olevan merkitty virkistyspaikkoja naapurimaakuntienkin puolella, joten samalla vaivalla voi ilmoittaa nekin.

Sinänsä hyvä, että tällaista kartoitusta tehdään, mutta maalaisjärjellä ajatellen olisi ollut järkevää selvittää pohjalaisten ja muiden maakunnassa retkeilevien liikkeitä ennen maakunnan tuulivoimakaavan runnomista läpi. Ja minne on unohdettu luontomatkailuyrittäjien ja muiden luonnon virkistyskäytöstä elinkeinonsa saavien näkökulma?

Näkymä Kristiinankaupungin Pyhävuorelta Närpiön Svalskullan (Pjelaxin) suuntaan. Kuva: P. Peltoniemi.

Kuten viereisestä ja alla olevasta kartasta näkyy, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien tuulivoimakaavat ovat ylimitoitettuja. Ne kuitenkin velvoittavat kuntia toteuttamaan yleiskaavoitustaan vastaavasti.

Missä kohdin tuulivoimakaavat osuvat nykyisille virkistysalueille? Kumpi silloin voittaa - alueita virkistykseen käyttävät vai tuulivoima?

Pohjalaismaakuntien kaavoituksessa on hoettu, kuinka "tuulivoimakaavoitus on luonteeltaan yhteensovittavaa". Miten sovitetaan yhteen retkeilijöiden tai luontoyrittäjien tarpeet ja tuulivoimalat?

Vai onko tarkoituksena, että retkeilijät ja ulkoilijat, asukkaat ja turistit väistävät?

Ympäristöministeriö hylkäsi juuri Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavasta tehdyt valitukset. Julkisessa päätöksessä on myös sisäministeriön lausunto, jossa sanotaan muun muassa seuraavasti [2]:

"Sisäministeriön näkemyksen mukaan tuulivoimaloiden aiheuttamat onnettomuusvaarat tulisi ottaa paremmin huomioon, koska esim. talvella tuulivoimalan lavoista saattaa irrota jäätä, joka voi aiheuttaa ihmisille vahinkoja. Toinen, joskin ehkä pienen todennäköisyyden riski, on tuulivoimalan jarrumekanismin rikkoutuminen, jolloin vaarana on jopa lapojen rikkoutuminen ja lapojen osien lentäminen satojen metrien päähän. Kolmas vaara on tuulivoimaloiden tulipalovaara, jota ei yleensä mainita lainkaan. Sisäministeriön näkemyksen mukaan ihmiset eivät tiedosta riittävästi näitä tuulivoimaan liittyviä riskejä.

Sisäministeriö toteaa, että ihmisten tulisi tietää todelliset vaarat tuulivoima-alueilla ja siten välttää niiden lähellä liikkumista esim. talviaikana, koska tällöin on suuri mahdollisuus siihen, että jää saattaa aiheuttaa ihmisille vahinkoja."


Sisäministeriön lausunto on täyttä asiaa. Näitä seikkojahan sitkeimmät kansalaiset ovat valituksissaan jo monta vuotta sitten hokeneet. Tieto näkyy nyt tavoittaneen ainakin yhden ministeriön.

Retkeilyn ja luonnon virkistyskäytön kannalta lausunnossa tulee kuitenkin yksi olennainen seikka: liikkumisrajoitukset. Miten paljon niitä onkaan luvassa, jos tuulivoimakaavat toteutuvat? Mihin unohtui jokamiehenoikeus?

Millaista oikein on luonteeltaan yhteensovittava tuulivoimakaavoitus? Yllä oleva kuva Närpiön Svalskullan (Pjelaxin) voimaloista ja 97 mpa kohoavasta Metsä-Botnian piipusta Kaskisissa antaa osviittaa... Etäisyys Pyhävuorelta voimaloihin on noin 14 km ja Metsä-Botnian piippuun noin 22 km.

Pohjoislahden luontopolulla Kristiinankaupungissa. Kuva: P. Peltoniemi.

Pohjalaiset ja muut pohjalaisluonnossa liikkuvat, merkitkää kartalle kaikki suosikkikohteenne, virkistyspaikkanne ja retkimaastonne. Tai luontomatkailukohteet. Katsotaan, missä Pohjanmaalla ja Länsi-Suomessa virkistäydytään! - P. P.


Viitteet:

[1] Missä Pohjanmaan luonnossa virkistyt? Saatavilla:  http://obotnia.maps.arcgis.com/apps/GeoForm/index.html?appid=989fd5c6344747abb4598fa566de6569

[2] Ympäristöministeriö (2016). Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavan I - Tuulivoima vahvistaminen. YM2/5222/2015.

maanantai 17. lokakuuta 2016

Patikointia Rauhankankaan metsäreitillä

Rauhankankaan metsäreitillä Jurvassa järjestetään noin 9 km:n patikointi tiistaina iltapäivällä 18.10.2016. Luonnossa liikkumisen lomassa voi kuvata maisemia ja syödä eväitä nuotiolla. Lähtöaika ja kokoontumispaikka tulevat ilmoittautuneille.

Metsäreitti. Kuva: P. Peltoniemi.

Varustaudu säänmukaisesti ja kosteutta kestävin jalkinein. Pakkaa reppuun omat eväät ja ota mukaan myös otsalamppu, jotta pimeä ei pääse paluumatkalla yllättämään. Retken järjestää Käräjävuoren blogi.

Tervetuloa mukaan!


PS. Osallistujilla tulee olla oma voimassa oleva tapaturmavakuutus.

sunnuntai 16. lokakuuta 2016

Sairastuttaako tuulivoima ihmiset ja eläimet?

Pitkin Suomen länsirannikkoa on runnottu läpi tuulivoima-alueita kiihkeällä vimmalla. Asukkaat ovat "saaneet" omin silmin todeta tuulivoimarakentamisen aiheuttamat tuhot luonnolle. Lisäksi monet ovat joutuneet karvaasti kokemaan teollisten tuulivoimaloiden aiheuttamat terveyshaitat kilometrienkin päässä tuulivoimala-alueesta, kodeissaan.


Kurikassa järjestetään tilaisuus tuulivoiman terveysvaikutuksista keskiviikkona 19.10.2016. Keskustelutilaisuus alkaa klo 17.00 paloasemalla (os. Tossutie 4, Kurikka). Luvassa on asiaa ihmisten ja eläinten terveydestä ja lisäksi pohditaan jatkotoimia. Tilaisuudessa ovat paikalla mm. tuulivoimaloista kärsivät asukkaat Ilpo Forsman ja Leena Kurikka, jotka kertovat infraäänestä ja kokemuksistaan.

Tilaisuuden vetää perussuomalaisten Matti Putkonen. Järjestäjien tavoitteena on saada paikalle myös tuulivoimayhtiön edustaja.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Se on tarkoitettu kaikille tuulivoimaloista kärsiville, aiheesta kiinnostuneille tai huolestuneille. Tervetuloa kuuntelemaan tai keskustelemaan, antamaan tietoa tai kysymään neuvoa!


PS. Jaathan tietoa eteenpäin, jotta se tavoittaisi mahdollisimman monet apua tarvitsevat pitkin Etelä-Pohjanmaata ja Pohjanmaata!

Päivitetty kuvan alla olevaa kpl:tta 17.10.2016.

torstai 6. lokakuuta 2016

Syyskävelyllä - antaa tuulen puhaltaa!

Hetken jo näytti siltä, että koko läntiselle Suomelle olisi pian pakko sanoa hyvästit.


Luopua yksi kerrallaan kaikista rakkaista paikoista kotiseudun luonnossa. Niistä joista tässä blogissa aloin kirjoittaa, kun Käräjävuorelle uhattiin yli kaksi ja puoli vuotta sitten rakentaa kaksi lähes kaksisataa metriä korkeaa teollista tuulivoimalaa.

Kaikista kotipihamme pikkulinnuista, kymmenistä linnunpöntöistä, jotka olemme niille ympäri pitäjää ripustaneet. Kaikista lähimetsämme eläimistä. Puutarhastamme, kasvimaastamme.

Luontopoluista, siitäkin joka Käräjävuoren maastossa odottaa taulujaan.

Luonnossa liikkumisesta, kun kaikki paikat pilataan luontokohde kerrallaan kaatamalla metsää, tekemällä sähkölinjoja ja murskeluohoksia, ajamalla soraa teihin ja perustuksiin, pystyttämällä tuulivoimaloita - muuttamalla luonto teollisuusmaisemaksi, melun ja infraäänen peittämiksi alueiksi.

Koko pohjalaisluonnosta ja kotiseudusta.


Ei ollut tullut mieleenkään, että kotikunta haluaisi vetää maton asukkaidensa alta omilla tuulivoimala-alueiden kaavoitussuunnitelmillaan. Kaikki vuosien aikana maksetut veromarkat ja -eurot ja kotipaikan eteen tehty työ haluttiin vetää alas viemäristä. Sillä ei ollut kunnalle mitään arvoa - sen yli oltiin valmiita kävelemään, kyselemättä.


Vaikka mielialat ovat olleet näiden vuosien aikana liian lähellä unelmien unohtamista, niitä ei ole haudattu.

Tällaista vääristelyä ja epäoikeudenmukaisuutta oman yhteiskunnan sisällä, niin sanotussa sivistysvaltiossa ei olisi arvannut olevankaan. Pahaa vastaan on noustu ja taisteltu, kuten monet muutkin - kymmenet, sadat ja tuhannet ihmiset - yhä uusin voimin.

Vaikka kotiseutu on yhä uhattuna ja liian monet arvokkaat vuoret ja maisemat on tuhottu ja kärsimme tällä hetkellä voimaloiden lähes jatkuvasta melu- ja infraäänisaasteesta, valo voimistuu. Me emme luovuta.

Kesän ja syksyn aikana kertyneet kilometrit ovat valaneet uskoa: Ota kiinni tästä meidän elämästä, älä päästä sitä karkaamaan...

Elämä on tässä ja nyt.

Ja nyt on valoisampaa, syyskävelyllä - läntisen Suomen oikeusmurha on tuotu päivänvaloon. Ehkä vielä ei olekaan liian myöhä, ehkä luonto ja kotimme ovat vielä pelastettavissa.

Jos löytyy poliittista tahtoa. Jos.


Antaa syystuulten puhaltaa ja viedä pois mennessään kaiken lian, kaiken vääryyden.


Emme ikinä lakkaa puolustamasta oikeudenmukaisuutta, emme sitä, minkä sydämissämme tiedämme oikeaksi! - P. P.

torstai 29. syyskuuta 2016

Ilman metsää ei ole ihmistäkään

Viime aikojen silmiinpistävimpiä luontojuttuja ovat olleet metsäaiheiset uutiset - ikään kuin Suomessa olisi yhtäkkiä herätty siihen, että metsät ovatkin tärkeitä! Luonto hoitaa ja metsä rauhoittaa, metsiä pitää suojella ja luonto voi olla ministerinkin mielestä matkailun veturi [1-4].

Mutta metsä on ollut aina suomalaiselle tärkeä ja se tulee aina määrittämään hyvinvointiamme.

Kolopuu. Kuva: P. Peltoniemi.

Tällä menolla metsät kuitenkin tuhoutuvat - ihmisen toiminnan seurauksena. Ihminen tuhoaa metsiä mm. hakkuiden, rakentamisen, kaivostoiminnan, maansiirtotöiden ja peltojen raivauksen vuoksi.

Yksin tuulivoimarakentaminen tuhoaa metsää noin kolme hehtaaria jokaista voimalaa kohti. Lisäksi rakentamisessa kaadetaan metsää sähköasemia ja jopa 50 metriä leveitä tielinjoja varten. Tuulivoimarakentaminen tarkoittaa myös valtavaa murskelouhosta - jonnekin. [5]

Koko läntinen Suomi on jo nyt ylikaavoitettu tuulivoimalle [6] - käytännössä joka ikiseen maisemaan tulisi voimaloita, sillä yksittäinen voimala-alue pilaa maiseman lakeuksilla 25-30 kilometrin säteellä.

Kyllähän metsien säilyttämisen arvo kansainvälisessä keskustelussa ja maapallon mittakaavassa ymmärretään. Todellisuus vain on niin usein toinen kuin kauniit puheet ja tavoitteet.

Kelo. Kuva: P. Peltoniemi.

Saksa ja Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN asettivat vuonna 2011 Bonnissa tavoitteen korjata tuhoutuneita metsä- ja muita luontoalueita 150 miljoonan hehtaarin eli 1,5 miljoonan neliökilometrin verran vuoteen 2020 mennessä [7, 8]. YK otti tavoitteen omakseen vuoden 2014 ilmastokokouksessa [8].

Lopullinen tavoite on kunnianhimoinen: pysäyttää metsäkato kokonaan ennallistamalla metsiä 3,5 miljoonaa neliökilometriä vuoteen 2030 mennessä. Suomen pinta-alaan verrattuna määrä on noin kymmenkertainen. Tavoitteeseen pääseminen sitoisi ilmakehästä hiilidioksidia 1,7 miljardia tonnia. [7, 8]

Tavoitteeseen ollaan Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton mukaan pääsemässä hyvää vauhtia [8]. Tämä on tietenkin hyvä, sillä metsät vaikuttavat maapallon ilmastoon, eläimistöön, kasvillisuuteen, vesihuoltoon sekä maa- ja metsätalouteen ja ihmisiin.

Lehto. Kuva: P. Peltoniemi.

Bonnin tavoitteiden tueksi palautettavista metsäalueista on tehty muun muassa kartta [9]. Pohjalaiskunnissa, kuten muuallakin Suomessa, näkyy tumman- ja vaaleanvihreitä alueita, siis yhtenäisiä ja yksittäisiä ennallistamiskohteita.

Karttaa lähemmin tutkittaessa sen zoomaaminen paikkakuntatasolle hävittää vihreät merkinnät ja kaikki alueet muuttuvat harmaiksi, ikään kuin hävittäen metsien ennallistamistarpeen. Miksi? Päätökset metsien ennallistamistarpeesta on haluttu jättää kokonaan paikallistasolle [10].

Kartta ei siis kuvaa tavoitteisiin sitoutuneita alueita, eikä siitä saa tietoa edes mahdollisesti suojeltavista alueista - ainoastaan kauniita mielikuvia. Tavoitteeseen vievät kohteet ovat siis muualla kuin kartan osoittamilla alueilla. Miksi niitä ei olisi voinut merkitä karttaan sitä mukaa kuin alueisiin olisi sitouduttu?

Kuusi. Kuva: P. Peltoniemi.

Samaan aikaan maapallon koskemattomat erämaa-alueet vähenevät nopeasti. Euroopassa varsinaisia erämaita ei enää edes ole, mutta holtiton maankäyttö on hävittämässä ne muistakin maanosista. [11]

Maapallolla on tällä hetkellä erämaita 30,1 miljoonaan neliökilometriä. Niiden pinta-ala on supistunut 3,3 miljoonaa neliökilometriä eli lähes kymmenyksellä 25 vuodessa - kymmenkertaisesti Suomen pinta-alan verran. [11]

Tutkijat pitävät erämaa-alueiden tuhoutumista katastrofina. Nykyisellä tahdilla maapallon erämaat katoavat sadassa vuodessa. [11]

Erämaa-alueiden suojelu on kuitenkin elintärkeää. Kaikkein tärkeimpiä syitä ovat biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus sekä hiilidioksidin sitominen. Koskematon luonto on kaikkein monimuotoisin eliölajeiltaan, mikä on ehdottoman välttämätöntä myös ihmiskunnalle. Erämaiden metsät toimivat hiilinieluina sitomalla hiiltä. Metsien hävittäminen merkitsisi hiilen vapautumista ilmastoon. [11]

Erämaita tuhoaa lähinnä - todellakin - holtiton maankäyttö, erityisesti maa- ja metsätalouteen. Valtiot eivät ole huomioineet erämaa-alueiden säilyttämistä ympäristöpolitiikassaan. Poliittisella tahdolla ne olisivat kuitenkin pelastettavissa. [11]

Maailmanpuu. Kuva: P. Peltoniemi.

Koska poliitikot käsittävät, että se mikä tapahtuu metsälle, tapahtuu ihmiselle? Ilman metsää ei ole ihmistäkään. - P. P.


Viitteet:

[1] Siltanen, Mari (2016). Luonto hoitaa vaikkei haluaisikaan – tutkimus tuomassa luonnon työterveyteen. Yle 27.08.2016. Saatavilla: http://yle.fi/uutiset/3-9122486
[2] Savusalo, Sirkku & Juntti, Maija-Liisa (2016). Metsäkylpy huuhtoo stressin pois. Yle 16.09.2016. Saatavilla: http://yle.fi/uutiset/3-9169474
[3] Kiviranta, Varpu (2016). Metsäyhtiöt ja ympäristöjärjestöt penäävät jälleen yhdessä varoja metsäluonnonsuojeluun. Yle 21.08.2016. Saatavilla: http://yle.fi/uutiset/3-9106055
[4] Kansallispuistojen suosio jatkaa kasvuaan - ministeri Tiilikainen luottaa luontoon matkailun veturina. Ympäristöministeriön ja Metsähallituksen tiedote 5.9.2016. Saatavilla: http://www.metsa.fi/-/kansallispuistojen-suosio-jatkaa-kasvuaan
[5] Ala-Risku, T. (2015). Koppeloviikot. Tripodien aika. Saatavilla: http://tripodienaika.blogspot.fi/2015/04/koppeloviikot.html
[6] Täystuulituho Suomen länsirannikolla. Santavuori, Ilmajoki 23.03.2016. Saatavilla: http://santavuori.blogspot.fi/2016/03/taystuulituho-suomen-lansirannikolla.html
[7] Bonn Challenge. The Challenge. Saatavilla: http://www.bonnchallenge.org/content/challenge
[8] Kokkonen, Yrjö (2016). Maapallon tuhoutuneita metsäalueita korjataan vauhdilla. Yle 04.09.2016. Saatavilla: http://yle.fi/uutiset/3-9143085
[9] Bonn Challenge. What is our global restoration opportunity? Saatavilla: http://www.bonnchallenge.org/what-our-global-restoration-opportunity
[10] Bonn Challenge. A global opportunity map. Saatavilla: http://www.bonnchallenge.org/content/global-opportunity-map
[11] Kokkonen, Yrjö (2016). Maapallon erämaa-alueet hupenevat rajusti – sadan vuoden päästä jäljellä ei ole mitään. Yle 09.09.2016. Saatavilla: http://yle.fi/uutiset/3-9157889

keskiviikko 31. elokuuta 2016

Tuulivoima häiritsee poroja

Tuulivoimalat vaikuttavat poroihin ja poronhoitoon haitallisesti. Ruotsin maatalousyliopiston (Sveriges landbruksuniversitet, SLU:n) juuri tekemän tutkimuksen mukaan porot välttävät käyttämästä tuulivoimalan lähellä sijaitsevia alueita. [1-3]

Porouros eli hirvas. Kuva: P. Peltoniemi.

Poro (Rangifer tarandus tarandus) on puolivilli kotieläin. Sen kantamuoto on peura (Rangifer tarandus), josta poro on kesytetty todennäköisesti myöhäiskeskiajalla. [4] Poronhoito on saanut alkunsa peuranmetsästyksestä. Jääkauden jälkeen peura oli tärkeä riistaeläin, mutta peurojen määrän vähetessä siirryttiin pienimuotoiseen poronhoitoon kesyttämällä peuroja houkutuseläimiksi peuranpyynnissä, lihan ja maidon tuottajiksi sekä kanto- ja vetoeläimiksi. [5]

Poro on Lapin maakuntaeläin. Suomessa poronhoito on vanhin edelleen elinvoimaisista pohjoisen elinkeinoista. Sen suora ja välillinen taloudellinen merkitys on vuositasolla miljardin luokkaa. [6]

Poronhoitoalue on poronhoitolailla (848/1990) määritelty poronhoitoa varten tarkoitettu alue. Suomessa sen koko on 122.936 neliökilometriä eli 36 % maamme pinta-alasta. Poronhoitoalue kattaa Lapin maakunnan (Kemi-Tornion aluetta lukuunottamatta) sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien pohjoisosat. [6]

Porot syövät kesäisin pensaiden lehtiä, ruohoa ja heinää, talvisin jäkälää ja luonnosta saatavaa luppoa. [7] Talviruokinnassa ne saavat myös kuivaa heinää, säilörehua ja teollisia täysrehuja [4]. Porot vaihtavat oleskelualueitaan vuodenaikojen mukaan. Keväisin ja kesäisin ne laiduntavat mielellään suomailla, syksyisin kuusikoissa. [7]

Tuulivoimaloiden rakentamista on ajettu Ruotsissa viimeisten kymmenen vuoden aikana voimakkaasti myös poronhoitoalueelle, vaikka tuulivoimaloiden vaikutusta poroihin ja poronhoitoon ei ole perusteellisesti selvitetty ja tutkittu [3].

Poronaaras eli vaadin. Kuva: P. Peltoniemi.

Ruotsin maatalousyliopiston tekemässä tutkimuksessa porojen liikkeitä seurattiin kartoittamalla niiden ulosteita sekä gps-pantojen avulla. Juuri valmistuneessa tutkimuksessa tutkittiin kolmelle alueelle, Ruotsin Målan porojen vasomisalueelle ja Vilhelminan talvehtimisalueelle sekä Lögdeålandetin laidunalueelle rakennettujen tuulivoimaloiden vaikutusta poroihin. [3] Alueet ovat saamelaisten paikallisia, poronhoidollisia yhteistyöorganisaatioita, joita Suomessa vastaavat lähinnä paliskunnat [2].

Tutkimus tehtiin tiukkoja tieteellisiä menetelmiä käyttäen yhdistämällä seurannan tuloksiin poronhoitajilta saatuja tietoja ja kokemuksia porojen käyttäytymisestä ja poronhoidosta. Kokonaiskuvan saamiseksi porojen laidunalueiden käytöstä porojen laiduntamis- ja vaellusmalleja tutkittiin pitkäjänteisesti ja koko porojen käyttämällä laidunalueella, ei siis ainoastaan tuulivoimaloiden lähialueilla. Porojen laiduntamiskäyttäytyminen vaihtelee eri vuosina ja vuodenaikoina säätilan ja muiden ulkoisten tekijöiden seurauksena. [3]

Porojen laidunalueiden käyttöä tutkittiin ulostekartoituksella vuosina 2009-2015 (Målassa) sekä gps-pantojen avulla vuosina 2005-2015. Tietoa kerättiin ennen tuulivoimaloiden rakentamista sekä niiden rakentamis- ja käyttövaiheessa. Lögdeålandetissa tiedot kattavat vain voimaloiden käyttövaiheen sekä vaiheen, jossa voimalat olivat poissa päältä 40 päivän ajan. Tiedot analysoitiin kehittämällä tilastollinen malli laidunalueiden valinnalle kullakin alueella ennen voimaloiden rakentamista ja niiden rakentamis- ja käyttövaiheissa. [3]

Poron vasa. Kuva: P. Peltoniemi.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että tuulivoimalat vaikuttavat haitallisesti poroihin sekä vasomis- että talvehtimisalueilla. Porot välttävät laiduntamista alueilla, joissa ne voivat nähdä tuulivoimalan tai kuulla sen äänen ja pyrkivät alueille, joissa ne ovat suojassa voimaloilta. Målan vasomisalueella suojaisten alueiden käyttö lisääntyi jopa 60 % tuulivoimaloiden käyttövaiheessa. Lögdeålandetin alueellakin, jossa porot pidettiin Gabrielsbergetin tuulivoimala-alueella voimaloiden käydessä suojaisten alueiden käyttö lisääntyi 13 % verrattuna tilanteeseen, jossa porot saivat liikkua vapaammin. [3]

Tutkimus osoittaa, että porot vähentävät tuulivoimala-alueiden lähellä sijaitsevien alueiden käyttöä. Målassa porot vähensivät alueen käyttöä 16-20 % 5 km:n säteellä voimaloista. Gabrielsbergetissä ne välttivät aluetta 3 km:n etäisyydellä. Tutkimuksen mukaan porojen laidunrauha vähenee 4 km:n etäisyydellä tuulivoimaloista vasomisaikana ja sen jälkeen verrattuna aikaan ennen tuulivoimaloiden rakentamista. [3]

Poronhoitoaluetta Ranuan eteläpuolella. Kuva: P. Peltoniemi.

Tieteellinen tutkimus kumoaa siis yksiselitteisesti porosta ja tuulivoimasta esitetyt urbaanilegendat ja toteaa porojen ja poronhoidon kärsivän tuulivoimaloista. Mitä tuulivoimakaavoituksen toteutuminen poronhoitoalueella tarkoittaisi poroille eläiminä ja poronhoidolle elinkeinona Suomessa, jossa naapurimaan tapaan yhä ajetaan teollisuusluokan tuulivoimaloita poronhoitoalueelle? - P. P.


Viitteet:

[1] T. T. (2016). Studie: Vindkraftverk stör renar. NyTeknik 24.08.2016. Saatavilla: http://www.nyteknik.se/energi/studie-vindkraftverk-stor-renar-6779259
[2] Virtanen, Sofia (2016). Pipanakartoitus paljasti: Tuulivoima häiritsee poroja. Tekniikka & talous 25.08.2016. Saatavilla: http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/pipanakartoitus-paljasti-tuulivoima-hairitsee-poroja-6576815
[3] Skarin, A., Sandström, P. , Alam, M., Yann, B. & Nellemann, C. (2016). Renar och vindkraft II - vindkraft  drift och effekter på renar och renskötsel. Rapport 294. Uppsala: Sveriges landbruksuniversitet, Institutionen för husdjurens utfodring och vård. Saatavilla: http://pub.epsilon.slu.se/13562/
[4] Wikipedia (2016). Poro. Saatavilla: https://fi.wikipedia.org/wiki/Poro
[5] Paliskunnat.fi (2016). Poronhoidon kehitys. Saatavilla: http://paliskunnat.fi/poro/poronhoito/historia/
[6] Paliskunnat.fi (2016). Poro pitää pohjoisen kylät lämpiminä. Saatavilla: http://paliskunnat.fi/poro/poronhoito/
[7] Tunturisusi (2016). Poro. Saatavilla: http://www.tunturisusi.com/hirvet/poro.htm