lauantai 9. syyskuuta 2017

Syyskesän aurinko

Aamu valkeni usvan peitossa. Vei aikaa, ennen kuin sumu hälveni. Auringon lämmön riittäessä se alkoi kuitenkin kadota lähes silmissä.

Mieleen häivähti muisto viiden vuoden takaa sumuisesta elokuun aamusta. Silloin haikeutta helpottivat syysmuutollaan olleet kurjet: ne vakuuttivat, että uusi kevät tulee, jolloin taas tavattaisiin.

Sumu. Kuva: P. Peltoniemi.

Miten kesää ja auringon lämpöä olikaan odotettu kaikki nämä kuukaudet! Silloin, raskaimmalla hetkellä, jo aamulla soi mielessä laulu. Mistä se sinne oikein tuli? Jostain lähetettynä, ihan selvästi:

Emme pelkää pahan ansaa,
emme pelkää kuolemaa.
Oomme valittua kansaa,
joka kauan elää saa.

Aurinko nousi vakaasti, pyyhki sumun ja pilvet pois - ikään kuin se olisi päättänyt kesän hetken koittaneen juuri nyt.


Syyskesän päivät ovat kyllä lyhyempiä kuin sydänkesällä, mutta miten hyvältä lämpö tuntuikaan!

Kaukana oli koettu kylmyys ja ankeus. Koettuna ja muistiin ikuisesti kaiverrettuna, mutta sittenkin taakse jääneenä. Lopullisesti.

Auringonnousu. Kuva: P. Peltoniemi.

Ja kurjet? Ne tulivat. Kevät tuli. - P. P.


Viitteet

Peltoniemi, P. (2012). Uuden kevään toivossa.

Peltoniemi, P. (2013). Uusi kevät.

perjantai 8. syyskuuta 2017

Jukka Liljan kirja Kehrääjä - Nightjar

Salaperäisen kehrääjän elämä saa lisää valoa ennen joulua ilmestyvän luontokuvaaja Jukka Liljan kirjan kautta. Kehrääjä - siivet pystyssä. Nightjar perustuu 35 vuoden kokemukseen lintulajista ja noin puoleentoistasataan pesälöytöön eri puolilta Etelä-Pohjanmaata ja Pohjanmaata.

Kirja esittelee linnun kuvin ja kertomuksin, jotka sisältävät uutta tietoa lajista. Se myös korjaa linnusta liikkeellä olevia, osin vääriä uskomuksia.

Kehrääjä - siivet pystyssä. Nightjar sisältää 160 sivua ja noin 170 nelivärikuvaa ja on tekstitetty myös englanniksi. Se on parhaillaan ennakkomyynnissä kustantajan kautta.

Klikkaa kuvasta kirjaesittelyyn.

The mysterious life of the nightjar is described in the book of long-time nature photographer Jukka Lilja. Nightjar - Wings Upright is based upon 35 years of experience of this species, and of about 150 nest sightings around the Ostrobothnia region in Finland.

Nightjar - Wings Upright presents the bird by photos and by stories containing completely new information about the species. It also attempts to correct some previous false beliefs about the behaviour of the bird.

The book contains 160 pages and around 170 full-color images with both Finnish and English texts. It will be published before Christmas, and can now be pre-ordered directly from the publisher.



Viite

Lilja, Jukka (2017). Kehrääjä - siivet pystyssä. Nightjar - Wings Upright. Kurikka: Valmiixi. 160 s. ISBN 978-952-5965-48-3 (sid., kovakantinen, koko 295x250 mm, sis. noin 170 nelivärikuvaa // Hardcover, size 295x250 mm, English texts, about 170 photos). Ilmestymispäivä / Date of publication 11/2017.

lauantai 10. kesäkuuta 2017

Sinun käsissäsi Valoon

Kiitän taistelustasi,
siitä työstä, mitä olet tämän maan hyväksi tehnyt
siitä polusta, jonka olet viitoittanut
siitä esimerkistä, jonka olet oikeamielisyydelläsi antanut

Jatkan taistelua - jatkamme tuulivoimataistelua
sitä työtä, johon olen - johon olemme - pakon edessä joutuneet
sitä polkua, joka on jo edeltä viitoitettu valoon
esimerkkiäsi noudattaen, oikeudentajumme mukaan

Me emme luovuta
Te olette auttajiamme

Olemme Sinun käsissäsi
Tulkoon Valo

maanantai 27. maaliskuuta 2017

Tuulivoimalat vahingollisia minkeille

Minkki (Neovison vison, aiemmin Mustela vison) on näätäeläinlaji, joka on alunperin kotoisin Pohjois-Amerikasta. Euroopassa sitä tarhataan turkiseläimenä ja tarhakarkureista on muodostunut moniin maihin luonnonvarainen kanta. Suomessa minkki on myös riistaeläin, jota pyydetään loukuilla. Sen vuotuinen saalis on noin 50.000-85.000 yksilöä. [1]

Väritykseltään minkki on yleensä tummanruskea, mutta väri voi vaihdella vaaleanruskeasta mustaan. Eläimen alaleuassa oleva valkea läikkä voi ulottua kaulaan saakka. [1]

Minkki Ranuan eläinpuistossa. Kuva: K. Peltoniemi.

Minkki on muodoltaan pitkä ja kapea. Sen ruumiin pituus on noin 30-46 cm ja hännän noin 13-21 cm. Naaraat ovat selvästi uroksia pienempiä ja painavat yleensä alle kilon. Tarhaoloissa eläimet kasvavat kuitenkin suuremmiksi. [1]

Minkin kiima-aika on aikaisin keväällä. Se kantaa 39-77 vuorokautta. Luonnossa poikaset syntyvät huhti-kesäkuussa ja niitä on kerralla yleensä 5-6. Tarhoilla poikasia voi syntyä enemmänkin. Poikaset ovat syntyessään sokeita ja lähes karvattomia. [1]

Vaikuttavatko tuulivoimalat minkkeihin ja niiden hyvinvointiin? Osviittaa saa tarhaminkeistä.

Minkki (Neovison vison). Kuva: P. Peltoniemi.

Tanskassa minkkitarhuri raportoi jo keväällä 2014 Videbækin kunnassa lukuisista keskenmenneistä minkinpoikasista [2, 3]. Tarhan eläinten lisääntymisongelmat alkoivat, kun 328 metrin päähän pystytettiin neljä 3 MW:n Vestas V112 -tuulivoimalaa. [2-5]

Minkkien lisääntyminen oli sujunut ilman suurempia ongelmia 25 vuoden ajan. Tilan eläinlääkärin mukaan aiemmin keskenmenon sai noin 5-10 minkkiä, mutta voimaloiden rakentamisen jälkeisenä vuonna keskenmeno tuli 320 eläimelle. Yhteensä kuolleita poikasia oli 1600. Tämän lisäksi 963 minkkiä oli steriilejä ja myös pariutumisessa oli ongelmia. [2-6]

Eläinten poikastuotto laski jopa 30 %. Pentueessa oli vain 3-4 poikasta, kun aiemmin niitä oli ollut 5-6. Syntyneillä minkeillä oli myös lukuisia epämuodostumia. [2-5, 7]

Eläinlääkärin mukaan minkkien elinympäristössä tai ravinnossa ei ollut tapahtunut muita muutoksia kuin lähelle pystytetyt tuulivoimalat [2-3, 7].

Samat ongelmat toistuivat keväällä 2015. Kuolleina syntyi 2000 minkkiä ja 698 menehtyi hätääntyneiden emojen hampaissa. Epämuodostumien osalta tilanne oli edellisvuoden kaltainen. [2, 7]

Minkkien hätä jatkuu nyt neljättä vuotta. Elämä tarhalla on levotonta päivittäin. Eläimet huutavat tuulivoimaloiden aiheuttamien valo- ja varjovälkkeen vuoksi sekä matalataajuisen äänen takia. [4-5]

Poliitikot ovat haluttomia puuttumaan tilanteeseen. Paikallisen kunnanvaltuuston puheenjohtaja, tuulivoimatoimijat ja eri asiantuntijat ovat pesseet asiasta kätensä ja selittävät, että syy on jossain muualla kuin matalataajuisessa äänessä. Tanskan hallituksen ympäristöministeri vaikenee täysin keskusteluissa, erityisesti rannikon lähellä sijaitsevista tuulivoimaloista. [4-5]

Mutta jonkun muunkin vastuulle eläinten hyvinvoinnin pitäisi kuulua kuin eläinten omistajien: poliitikkojen, päättäjien, terveydensuojeluviranomaisten, eläinlääkärien ja tuulivoimatoimijoiden. Etenkin kun haitta on aiheutettu vastoin tilallisen tahtoa ulkopuolelta käsin.

Kun tarhaminkkien terveydessä ja voinnissa on tapahtunut Tanskassa näin dramaattinen muutos huonompaan, on oletettavaa, että myös Suomen tarhaminkkien tilanne on tuulivoimala-alueiden läheisyydessä heikentynyt. Esimerkiksi Svalskullan Pjelaxin (Piolahden) voimalat Närpiössä vastaavat Tanskan Videbækin voimaloita: siellä on viisi 3 MW:n Vestas V112 -voimalaa [8].

Lisäksi voimalat vaikuttavat väistämättä luonnonvaraisiin eläimiin, niin minkkeihin kuin muihinkin näätäeläimiin ja nisäkkäisiin. Eikö yhtäkään luontojärjestöä tai kettutyttöä kiinnosta, mitä tuulivoimaloiden valo- ja varjovälke sekä melu ja matalataajuinen ääni tekee Suomessa tuotantoeläinten ja luonnonvaraisten eläinten terveydelle? - P. P.


Viitteet

[1] Wikipedia (2017). Minkki. Saatavilla: https://fi.wikipedia.org/wiki/Minkki
[2] Tuulivoimaloiden infraäänen aiheuttama terveysongelma Suomessa (2015). Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry 19.10.2015. Saatavilla: http://tvky.info/tiedostot/infra_aani.pdf
[3] Richmond, Jessica (2014). Mink miscarriages, birth defects and stillbirths heighten concerns over wind turbines. East County Magazine 18.06.2014. Saatavilla: http://www.eastcountymagazine.org/mink-miscarriages-birth-defects-and-stillbirths-heighten-concerns-over-wind-turbines
[4] Stendorf, Jørn Verner (2017). Den "søde" ventetid hos Kaj er et ufatteligt mareridt. Dagbladet Ringkøping-Stjern 24.03.2017. Saatavilla: http://dagbladetringskjern.dk/artikel/279619
[5] Poikolainen, V. (suom.) & Peltoniemi, P. (toim.) (2017). Suloisesta odotusajasta Kajn luona painajainen. Alkuperäinen artikkeli: Stendorf, Jørn Verner (2017). Den "søde" ventetid hos Kaj er et ufatteligt mareridt. Dagbladet Ringkøping-Stjern 24.03.2017. Saatavilla: https://www.dropbox.com/s/9y41mytui3gw2sh/Dagbladet%20240317%20fi.pdf?dl=0
[6] Jensen, Boye (2015). Vindmøller er altså farlige. Jyllands-Posten 07.01.2015. Saatavilla:
http://jyllands-posten.dk/debat/breve/ECE7338762/Vindm%C3%B8ller-er-alts%C3%A5-farlige/
[7] Kempel, Laila (2015). Vindmølle-naboer advarer mod de store møller - viste fotos af misdannede minkunger. Aoib.dk 26.11.2015. Saatavilla: http://www.aoib.dk/artikel/vindmllenaboer-advarer-mod-de-store-mller--viste-fotos-af-misdannede-minkunger
[8] Ylikoski, Kai (2014). Tuulivoimaloita tuulessa. Video 02.12.2014. YouTube. Saatavilla: https://www.youtube.com/watch?v=eizQ_Nvd084&index=1&list=PLq-rDUefJ0TR8zelpbgQWYRh0dehoJ2WW

maanantai 20. maaliskuuta 2017

Kevätpäiväntasaus - vahvista valoa!

Kevätpäiväntasauksena 
pimeys alkaa väistyä ja valo voittaa

Siirrymme pimeydestä valoon 
- vahvista valoa,
sitä maailmamme todella tarvitsee,
vahvista valoa!


Viheriäisille niityille hän vie minut lepäämään,
virvoittavien vetten tykö hän minut johdattaa.

Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa,
en minä pelkäisi mitään pahaa,
sillä sinä olet minun kanssani.

Psalmista 23.

lauantai 18. helmikuuta 2017

Hopeakelloja luonnossa kulkijalle

Kristiinankaupungin ja Karijoen maisemissa on vahvasti läsnä historia. Se ei hypi silmille, vaan on ennemminkin saatavilla, jos kulkija osaa kysyä.

Kahden maakunnan kohtauspaikka on jotain ainutlaatuista, sellaista jonka vasta osa päättäjistä ymmärtää. Eteläisen Pohjanmaan ja rannikko-Pohjanmaan maisemissa yhtyvät lakeus, vuoret ja meri. Saumattomasti, mutta silti erillisinä.

Siperiankärhö (Clematis alpina, ssp. sibirica). Kuva: P. Peltoniemi.

Yksi parhaita paikkoja sijaitsee Kristiinankaupungin puolella, eräällä Pyhävuoren metsäaukealla. Siellä kasvaa siperiankärhö, Clematis-sukuun kuuluva puuvartinen köynnöskasvi. Esiintymä löydettiin vuonna 1947.

Siperiankärhö on yksi Suomen harvinaisimmista kasvilajeista ja rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla. Suomessa sitä tavataan vain kahdella muulla tunnetulla kasvupaikalla Tervolassa ja Nurmeksessa. Todennäköisesti tämäkin paikka on vain melko pienen joukon tiedossa.

Kasvi kiipeilee pitkin havupuiden runkoja ja oksia, pohjalaisessa metsässä. Yleensä sitä esiintyy rehevissä kangasmetsissä ja lehdoissa Karjalasta Äänisen takaa aina Tyynenmeren rannikolle asti.

Mistä se on tänne päätynyt?

Historian kirjaa saa selata aina 1800-luvun alkuun asti, että löytää selityksen. Silloin käytiin Suomen sota ja venäläiset liikkuivat Karijoen ja Kristiinankaupungin alueilla - ja jättivät jälkeensä paitsi tarinoita (Parmanen 1907), myös siperiankärhön siemeniä.

Hopeakelloja. Kuva: P. Peltoniemi.

Alkukesällä kasvi kukkii valkoisine hopeakelloineen valtoimenaan puiden oksilla. Sen kukat ovat kuin helmiä hopeanauhoissa, vain tiukujen sointi puuttuu metsän puiden humistessa ympärillä.

Kauneutta käden ulottuvilla, aivan matkamme varrella. Tämä on se luonto, jota puolustamme mielivaltaa vastaan. Tämän arvoa ei rahalla voi mitata. - P. P.


Viite

Parmanen, E. I. (1907). Haukkavuoren aarre. Kertomus. Helsinki: Weilin. Seikkailukirjallisuutta kansalle ja nuorisolle. 

perjantai 10. helmikuuta 2017

Käräjävuori, Kurikka in Twitter

"Hello, is it me you're looking for?"
Kuva: P. Peltoniemi.

- Olen viirupöllö, Strix uralensis. Lensin Käräjävuorelle vuonna 2013, kun poikaseni käytiin rengastamassa. Jäin tarkkailemaan lähipuuhun ja taisin lennähtää päin kuvaajan seuruettakin. Jatkan reviirini puolustamista nyt myös Twitterissä.

- Jag är en slaguggla. Vet du, vad man gör till vår natur? Vet du, hur vindkraften förstör skogar och fåglar och andra djur? Fölg mig och hjälp mig att förhindra det!

- Ich bin ein Habichtskauz und möchte weiterhin in aller Ruhe in der Natur leben, damit sie auch für Ihre Kinder und nächste Generationen geschont wird. Sie können mich auch in Twitter finden.

- I'm an ural owl living in the Finnish nature. I started to watch at your doings around three years ago and I must say I'm very worried about the nature. Help me to save it and follow me!

perjantai 3. helmikuuta 2017

Ruotsin lintutieteilijät erittäin huolissaan petolinnuista

Ruotsissa lehdistö uutisoi parhaillaan tuulivoimaloiden aiheuttamista petolintukuolemista [1-2].

Etelä-Ruotsissa Västrabyn ja Röglen välillä sijaitseva tuulivoimala-alue on ollut käynnissä vain vajaan vuoden viime vuoden helmikuusta lähtien [2-3]. Se on kuitenkin tappanut tähän mennessä jo yksitoista petolintua [1]. Ensimmäinen merikotka löytyi kuolleena maaliskuussa [2].

Sääksi eli kalasääski (Pandion haliaetus) Kuva: Jouko Kivelä.

Paikalliset lintutieteilijät ovat erittäin huolissaan tilanteesta. Jo lääninhallituksen päättäessä 13 tuulivoimalan rakentamisesta alueelle lintutieteilijät varoittivat petolintujen törmäysriskistä voimaloihin. Alue on tunnettu runsaista petolintumääristään. Mutta Skånen lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtajan mukaan varoituksista ei välitetty. [1-2]

Yksin Skånen alueella on noin 400 tuulivoimalaa [2].

Yhdistyksen pelko petolintujen puolesta on nyt käynyt toteen. Tähän mennessä on löydetty jo yksitoista tuulivoimaloiden tappamaa petolintua: kolme merikotkaa, neljä hiirihaukkaa, yksi tuulihaukka, kaksi isoa haarahaukkaa ja yksi muuttohaukka. [1-2] Ruotsin SVT:n uutistoimituksen saapuessa paikalle tuulivoimalan juurelta löytyi kaulansa katkaissut hiirihaukka. [1]

Merikotka (Haliaeetus albicilla). Kuva: P. Peltoniemi.

Lintutieteilijöiden mukaan löydöt ovat vasta jäävuoren huippu. He uskovat lintukuolemien todellisen määrän olevan vielä pimennossa ja törmäysten tappaneen myös tavallisempia lintuja. Lintukuolemien määrän pelätään nousevan vuosi vuodelta, ellei mitään tehdä. [1]

Kyseessä on Skånen lintutieteellisen yhdistyksen mukaan katastrofi. Lintutieteilijät toivovat ratkaisuja lintukuolemien vähentämiseksi. [1] He haluavat, että voimalat pysäytetään peltojen kylvön tai leikkuun ajaksi - koska silloin petolinnut tulevat saalistamaan pelloille [2].

Lintuyhdistys toivoo tapahtuneen johtavan myös tarkempiin lintuselvityksiin ennen tuulivoimaloiden rakentamista. [1]

Västrabyn ja Röglen välillä sijaitsevan alueen omistaa kaksi tuulivoimayhtiötä. Niiden yhteyshenkilö kertoo yhtiöiden varautuneen tiettyyn lintukuolleisuuteen, mutta näin suuren määrän tulleen yllätyksenä. Yhtiöt keskustelevat asiasta nyt ympäristöhallinnon ja lintutieteilijöiden kanssa. [1]

Tuulivoimala-alueen myönteisen päätöksen teki lääninhallitus. Esille nostettiin silloin kysymys linnuista, minkä johdosta tehtiin lintuselvitys. Lääninhallitus arvioi riskin lintukuolleisuudelle kuitenkin pienemmäksi. Tämän hetkistä tilannetta lääninhallituksessa ei osata vielä kommentoida. [1]

Viirupöllön poikanen. Kuva: P. Peltoniemi.

Mikä on tilanne muualla Ruotsissa tai hiukan pohjoisempana, Pohjanlahden tällä puolen?

Satakunnassa, Pohjanmaan rannikolla, Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla on kaavoitettu tuulivoimaloita tuhka tiheään, myös lintujen päämuuttoreiteille [4-5], ruokailu-, lepäily- ja pesintäalueille. Mitä luulette näiden, puutteellisten karttojen vaikuttavan petolintujen ja muiden lintujen kantoihin ja kuolleisuuteen? [6]

Kuka välittää [7-8]? BirdLife Suomiko? - P. P.


Viitteet

[1] Gravlund, Winnie (2017). Expertlarmet: Vindkraftverken massakrerar rovfåglar. Svt nyheter. 02.02.2017. Saatavilla: http://www.svt.se/nyheter/lokalt/helsingborg/omfattande-rovfageldod-i-vindkraftspark
[2] Carlson, Claes (2017). Vindkraftverken "gör köttfärs" av rovfåglarna. Expressen Kvällsposten. 02.02.2017. Saatavilla: http://www.expressen.se/kvallsposten/vindkraftverken-gor-kottfars-av-rovfaglarna/
[3] Rantala, Anette (2016). Snart ska alla 13 vindkraftverken i Västraby och Rögle snurra. HD. 03.02.2016. Saatavilla: http://www.hd.se/2016-02-03/snart-ska-alla-13-vindkraftverken-i-vastraby-och-rogle-snurra
[4] BirdLife Suomi (2014). Lintujen valtakunnalliset päämuuttoreitit, selvitys. Saatavilla: http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BFA98FD1F-987F-4546-84F7-93BDC1F0CE06%7D/100332
[5] BirdLife Suomi (2014). Lintujen valtakunnalliset päämuuttoreitit, kartat. Saatavilla:  http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B31868315-3213-4C2E-ADB6-75A7BBF693F2%7D/100333
[6] Täystuulituho Suomen länsirannikolla. Santavuoren blogi. 23.03.2016. Saatavilla: http://santavuori.blogspot.fi/2016/03/taystuulituho-suomen-lansirannikolla.html
[7] Vesilintukannoista huolehditaan kestävästi koko muuttotiellä. Suomen Riistakeskus. 08.05.2015. Saatavilla: http://riista.fi/vesilintukannoista-huolehditaan-kestavasti-koko-muuttotiella/
[8] Grönholm, Pauliina (2015). Ely-keskus ja Kristiinankaupunki tuulivoimariidassa. Helsingin Sanomat. 21.07.2015. Saatavilla: http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002839830.html