perjantai 16. helmikuuta 2018

Kanat kuulevat infraääntä

Kana (Gallus gallus domesticus) on Suomen ja maailman yleisin lintu. Esimerkiksi Suomessa niitä on enemmän kuin ihmisiä. [1]

Kuten muillakin linnuilla, kanan tärkeimmät aistit ovat näkö ja kuulo [2, 3]. Vaikka sillä on pienet korvat, sen kuulo on hyvä ja sen tiedetään kuulevan myös hyvin matalataajuisia ääniä [1, 3]. Tämä todetaan jopa Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton alakouluille tehdyssä tietopaketissa kanasta, samoin kuin Kanatieto.fi-sivuilla [2, 3].

Ihmisen kuuloalueena pidetään yleensä noin 20-20.000 Hz. Ihmisen kannalta tarkasteltuna kuultavien äänien taajuus on siis noin 20-20.000 Hz. [4]

Kanan kannalta tilanne on toinen.


Kana ei kuule niin korkeita ääniä kuin ihminen, mutta sen sijaan sen kuuloalue yltää ihmisen kuuloaluetta matalampiin taajuuksiin [2]. Vajaa neljä vuotta sitten tehdyn tutkimuksen mukaan kana aistii myös infraääntä eli alle 20 Hz:n taajuuksia [5].

Tutkimuksessa laaditun audiogrammin mukaan kanan kuuloalue on 2-9.000 Hz [5].

Audiogrammi on kaavio, jonka vaaka-akselilla ilmoitetaan tutkitut taajuudet hertseinä tai kilohertseinä ja pystyakselilla äänitaso yksiköllä dB HL (decibels Hearing Level) [6]. Yksikkö tarkoittaa siis herkkyyttä äänelle (sensitivity to sound) [7].

Tutkimuksen mukaan 60 desibelin äänenpainetasolla kanan kuuloalue on 9,1-7.200 Hz. Alle 64 Hz:n taajuuksia se aistii ihmistä herkemmin - sen herkkyys infraäänelle ylittää jopa kirjekyyhkyn herkkyyden. [5]

Tutkimustulosten mukaan tutkittaessa matalia taajuuksia kanan kuulokynnyksen löytäminen vaati lisäharjoittelua, mikä antaa viitteitä siitä, että kana saattaa aistia matalia, alle 64 Hz:n taajuuksia eri tavalla kuin korkeampia taajuuksia [5].

Kanat siis aistivat infraääntä tutkitusti ainakin 2 Hz:iin saakka. Ne aistivat sitä herkemmin kuin ihmiset ja jopa herkemmin kuin kirjekyyhkyt.

Mitä tämä tarkoittaa tilanteessa, jossa infraääntä tuottavia suuria teollisia tuulivoimaloita rakennetaan esteettä joka puolelle?

Jos kanat aistivat infräänen korviensa kautta, ne eivät pysty niitä sulkemaan, jos taas joillain muilla tavoin, emme edes aavista millaista kakofoniaa ja äänisaastetta teollisuuslaitosten keskeytymätön infraääni niille merkitsee.

Milloin eläinsuojelujärjestöt heräävät tilanteeseen vai välittävätkö ne kanojen hyvinvoinnista? - P. P.


Viitteet

[1] Kanat ja broilerit (2018). Ruokatieto Yhdistys ry. Saatavilla: https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/maatilalla-kasvatetaan-ruokaa/kotielaimet/kanat-ja-broilerit
[2] Kanan aistit (2018). Kanatieto.fi. Saatavilla: http://www.kanatieto.fi/kana/kanan-aistit
[3] SEY (2012). Tervetuloa kanalaan! Eläinten viikon 2012 tieto- ja tehtäväpaketti kanoista alakouluille. Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto ry. Saatavilla: https://www.sey.fi/images/tervetuloa_kanalaan_-opas_pdf.pdf
[4] Noronen, J. (2015). Infraäänialuetaajuuksien mittaaminen EMFI-kalvolla. Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma. Tekniikan ja liikenteen ala. Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK. Saatavilla: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/88487/Noronen_Jaakko.pdf?sequence=1
[5] Hill, EM, Koay, G, Heffner, RS & Heffner, HE (2014). Audiogram of the chicken (Gallus gallus domesticus) from 2 Hz to 9 kHz. Julkaistu: J Comp Physiol A Neuroethol Sens Neural Behav Physiol. 2014 Oct; 200(10): 863-70. Saatavilla: doi: 10.1007/s00359-014-0929-8
[6] Wikipedia (2018). Kuulokynnys. Saatavilla: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuulokynnys
[7] Schnupp, J., Nelken, E. & King, A. (2018). dB HL - Sensitivity to Sound - Clinical Audiograms. Auditory Neuroscience. Making Sense of Sound. Saatavilla: https://auditoryneuroscience.com/acoustics/clinical_audiograms

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti