tiistai 14. heinäkuuta 2015

Ei tuulivoimaloita Kaskisiin

Kaskinen sijaitsee Pohjanmaan maakunnan länsiosissa. Se on perustettu vuonna 1785 samannimiselle saarelle ja on 1308 asukkaallaan Suomen pienin kaupunki. [1, 2]

Kaskisten maapinta-ala on ainoastaan 10,78 neliökilometriä [1]. Saari on pisimmillään vain noin 6 km ja leveimmillään 2 km. Asukkaita neliökilometeriä kohden on siten noin 121 ja käytännössä enemmänkin, koska osa saaresta on kaavoitettu teollisuudelle.

Pieni Kaskinen on idyllinen saarikaupunki puutaloineen [3] - vielä. Niin uskomattomalta kuin se tuntuukin, Kaskisiin on suunnitteilla teollisia tuulivoimaloita.

Esiselvitys tuulivoimalahankkeesta tehtiin vuonna 2010. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma julkaistiin 2012 ja kaavaluonnos 2013. Kaavoitus on laitettu vireille Kaskisten kaupungin aloitteesta eli kulut maksaa Kaskinen. Kaupungissa heräsi voimakas tuulivoiman vastustus hankkeen tultua julki: OAS:sta jätettiin viisi muistutusta, kaavaluonnoksesta jo 13, eikä ihme - suunnitelmissa ei ole kyse mistään pikku myllyistä. Kaavaehdotus on tarkoitus viedä Kaskisten kaupunginhallituksen ja -valtuuston sekä teknisen lautakunnan käsittelyyn syksyllä. [4, 5]

Oikea tuulimylly. Kuva: P. Peltoniemi.

Kaskisten Kalarannassa kohoaa oikea tuulimylly. Se rakennettiin alunperin vuonna 1848 ja siirrettiin Kaskisiin museoksi Närpiöstä vuonna 1954. [4, 6]

Kalaranta ja Myllyniemi myllyineen sijaitsevat saaren pohjoisimmassa kärjessä, aivan ydinkeskustan kupeessa. Noin 3,3 kilometrin etäisyydellä Kalarannan tuulimyllystä kaakkoon, Kaskisten saaren keskikohdan itäpuolella, sijaitsee Dicksholmenin saari. [7]

Tuulivoimalahanke on suunnitteilla  Dicksholmenin ja Härtsholmenin kaksoissaarille. Niille aiotaan kaavoittaa kolme teollisuusluokan tuulivoimalaa: 150 metriä korkeita, teholtaan 2,5 MW:n laitoksia, joiden napakorkeus ja roottorin halkaisija olisivat 100 metriä. [4]

Melkoinen ero oikeaan tuulimyllyyn! Tai Metsä-Botnian "vaatimattomaan" 90 metriä korkeaan piippuun - se pysyy sentään paikoillaan, ei pyöri, melua tai välky.

Kaskisten saari, pituus noin 6 km [7] (klikkaa kuva isommaksi).

Suunnitellut tuulivoimalat olisivat siten täysin asutuksen ja kesämökkien ympäröimät. Koko Kaskisten keskusta jäisi 2-3 kilometrin säteelle voimaloista. Lisäksi tuulivoimalat aiheuttaisivat rakennusrajoituksia - kuten Vaasassa - asuinalueiden ohella muun muassa M-Groupin teollisuusalueelle [4].

Käytännössä kaikki kartalla näkyvät alueet asukkaineen ja loma-asukkaineen pääsisivät "nauttimaan" tuulivoimaloiden melusta ja välkkeestä, kuntarajasta välittämättä. Vettä pitkin tai jään päällä melu kuuluu kauas.

Hankealueeksi suunniteltu Dicksholmenin ja Härtsholmenin alue on luontoselvityksissä "arvioitu olevan erittäin uhanalainen luontotyyppi", joka "tulee säilyttää rakentamattomana" [8, 9].

Lisäksi Kaskisten saaren länsipuolella sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Sälgrundin saari majakkoineen ja luotsiasemineen - ja Natura 2000 -alueen lintuluotoineen. Majakka on 27,3 metriä korkea ja Museoviraston mukaan "huomattava maisemaelementti". [10] Alue on erityisen hyvää muutto- ja merilintujen seurantaan ja siellä on tavattu myös harvinaista punajalkahaukkaa [11]. Hankealue sijaitsisi vain 2,5-4,5 kilometrin päässä tästä kokonaisuudesta!

Sälgrundin lintuluotoja Kaskisissa. Kuva: P. Peltoniemi

Miten teollisen tuulivoiman rakentaminen Dicksholmenin ja Härtsholmenin kaksoissaarille säilyttäisi niiden uhanalaisen luontotyypin?

Tai miten viisi ja puoli kertaa Sälgrundin majakkaa korkeammat tuulivoimalat säilyttäisivät Sälgrundin valtakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä taikka sen Natura 2000 -alueen suojeluperusteet?

Kvarnskatan (klikkaa kuvasta videoon). Kuva: K. Ylikoski.

Videolla ei suotta esitetä avointa kysymystä Kaskisten päättäjille: - Kun laitetaan puntarin kuppeihin tuulivoimayrittäjän mahdollisuus verovaroista maksettavaan syöttötariffiin ja toiseen Kaskisten asukkaat ja rajallinen, jäljellä oleva luonto - kumpi on mielestäsi painavampi? [4]

Pohjalaiselle, matkailijalle, lintujen ja luonnon ystävälle asia on päivänselvä: EI tuulivoimaloita Kaskisiin [5]. - P. P.


Viitteet

[1] Wikipedia. Kaskinen. Saatavilla: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaskinen
[2] Väestötietojärjestelmä. Kuntien asukasluvut aakkosjärjestyksessä. Rekisteritilanne 30.06.2015. Saatavilla: http://vrk.fi/default.aspx?docid=8843&site=3&id=0
[3] Nousiainen, I. (2012). Kaskisten poluilla ja kujilla. Saatavilla: http://taikapolku.blogspot.fi/2012/11/kaskisten-kaduilla.html
[4] Ylikoski, K. (2015). Ei tuulivoimaloita Kaskisiin. Video. Saatavilla: https://www.youtube.com/watch?v=BMfiIrzX1Fk&list=PLq-rDUefJ0TR8zelpbgQWYRh0dehoJ2WW
[5] EI tuulivoimaloita Kaskisiin. Adressi. Adressit.com. Saatavilla: http://www.adressit.com/ei_tuulivoimaloita_kaskisiin
[6] Kaskinen (2015). Muut käyntikohteet. Myllyniemen tuulimylly. Saatavilla: http://www.kaskinen.fi/Default.aspx?id=315808
[7] Kaskinen. Maanmittauslaitos, Maastokarttarasteri (1:100 000) 07/2015. Creative Commons Nimeä 4.0 kansainvälinen -lisenssi.
[8] Fagerholm, I. (2005). Luontoinventointi Kaskisten kaupungissa kesällä 2005. Naturinventering av Kaskö stad sommaren 2005. Suom. P. Nyström. Saatavilla: http://www.paikkatieto.airix.fi/paikkatieto/kaskinen/yleiskaava/taustaselvityksia/Luontoselvitys.pdf
[9] Nironen, M. (2012). Kaskisten kaupunki tuulivoimaosayleiskaava, Luontoselvitys 2012. Ympäristösuunnitttelu Enviro Oy.
[10] Museovirasto (2009). Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Sälgrundin majakka, luotsiasema ja Laxhamn. Saatavilla: http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4733
[11] Lintupaikat.kuvat.fi (2015). Sälgrund. Kaskinen. Saatavilla: http://lintupaikat.kuvat.fi/kuvat/Kaskinen/S%C3%A4lgrund/

Julkaistu 14.07., päivitetty (linkkiä) 28.07.2015.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! Vain asiapitoiset kommentit julkaistaan.